Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia - Uutiset

Arttu Mäkiahon polku yläkoululeirityksistä olympialaisiin

Arttu Mäkiahon polku yläkoululeirityksistä olympialaisiin

Kirjoittaja: vrua-admin/keskiviikko 24. tammikuuta 2018/Kategoriat: Uutiset

Arvostele tämä artikkeli:
5.0

Arttu Mäkiahon alkukausi yhdistetyn maailmancupissa on sujunut mallikkaasti, minkä johdosta mies on valittu edustamaan Suomea PyeongChangin talviolympialaisiin helmikuussa. Kainuulaislähtöisen Mäkiahon toinen kauden isoista tavoitteista on näin ollen saavutettu. Mies janoaa menestystä, mutta jalat pysyvät maassa ja mieli nöyränä.

- Olympiapaikka ja siellä menestyminen oli ehdoton tavoite tälle kaudelle, toteaa Mäkiaho.
 

Loistava kaudenavaus Rukalla

Vaikka olympialaiset siintävät kirkkaimpana mielessä, on maailmancupin kilpailuilla miehelle olympiavuonnakin suuri merkitys. Osakilpailujen keskiarvosijoituksia on tarkoitus nostaa vuosi vuodelta lähemmäksi kärkeä.

- Toinen selkeä tavoite kauteen lähtiessä oli keskiarvosijoitusten hilaaminen top20 kieppeille, kun viime vuonna se pyöri kolmenkympin tienoilla, kertoo Mäkiaho.

Mäkiahon kausi lähtikin hienosti liikkeelle Rukan maailmancupin avausviikonloppuna. Ruka Nordicin saldona oli maailmancupin pisteitä jokaiselta kilpailupäivältä, mikä huipentui päätöspäivän upeaan 10. sijaan. Avauksen jälkeenkin kunto on pysynyt tasaisena, sillä mies on saavuttanut maailmancupin pisteitä kaikista paitsi yhdestä osakilpailusta. Selvää kehitystä on nähtävissä.

- Rukan avauskisatkin osoitti, että askeleita on otettu eteenpäin. Hiljalleen kun treenataan nöyrin mielin niin alkaa se kärkikin lähenemään koko ajan, toteaa Mäkiaho.

Mäkiaholle kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen kiireinen. Mies suoritti varusmiespalveluksen Kainuun prikaatissa, puolustusvoimien lumilajien urheilukoulussa. Syyskuussa reserviin kotiutuneen Mäkiahon kesäharjoittelu ja onnistunut syksyn harjoitusjakso takasivat mainiot lähtökohdat yhdistetyn kauteen.   

- Kotiutumisen jälkeen oli takki ja pää aika tyhjät. Siinä otettiin hetki happea, minkä jälkeen oli tärkeä leirijakso Ramsaun ja lapin leireineen ennen MC-kautta, mainitsee Mäkiaho kauden lähtökohdista.
 

”Etsitään uusia janneahosia”

Yhdistetty on ollut Mäkiaholle aina ykköslaji. Sukukin jo osaltaan velvoittaa, sillä äidin isä on entinen yhdistetyn urheilija ja isän isä puolestaan mäkihyppääjä. Lapsuudessa lajivalikoima oli tosin monipuolinen, sillä Artulta löytyy muun muassa keihäänheitto- ja korkeushyppytaustaa. Hiihtäminen alkoi heti kävelyiässä ja mäkihyppykin 6-7 -vuotiaana. Mäkihypyn aloittaminen sai lopullisen kimmokkeen yhdeltä kauppareissulta äidin kanssa.

- Äiti on ainakin kertonut, että jossain kaupan seinässä oli ilmoitus, että Kainuun hiihtoseura etsii uusia janneahosia. Siinä oli sitten kysynyt, että käydäänkö kokeilemassa ja sillä tiellä ollaan, hymähtelee Mäkiaho mäkihyppyharrastuksen alkutaipaleesta.
 

Yläkoululeirityksistä oppia urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa on järjestetty yläkoululeirityksiä usean vuoden ajan ja lajikattaus on laajentunut vuosi vuodelta. Yläkoululeiritykset alkoivat Mäkiahon ollessa 7. luokalla ja hän oli mukana ensimmäisessä yläkoululeirikokeilussa, joka oli suunnattu yhdistetyn urheilijoille. Nykyäänkin akatemiavalmentajana toimiva Antti Kuisma oli tuolloin ryhmävalmentajana, jolloin leirit painottuivat syksyaikaan. Leiriporukka oli valtava voimavara. 

- Meitä oli siinä ryhmässä joku 10 jannua. Porukassa treenaaminen ja oleminen oli se juttu. Pelailtiin paljon vapaa-ajalla ja yhdessä treenaaminenhan oli ihan parasta. Samalla me kasvettiin yhdessä urheilijoina, muistelee Mäkiaho yläkoululeiriaikojaan.
 


Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yläkoululeiritykset on kasvanut vuosi vuodelta. Kuva kesän aloitusleiriviiikolta.


Yläkoululeirityksen tavoitteena on kasvattaa urheilijoita kokonaisvaltaisesti kuitenkin opiskelut huomioiden.

- Kyseinen aika oli ensimmäistä kertaa urheilun ja koulun yhdistämistä kunnolla. Opiskeltiin tavallaan sekä urheilua että koulunkäyntiä, jatkaa Mäkiaho.

Yläkoululeiriaikoja muistellessa Mäkiaho kertoo naureskellen yhden asian kaihertaneen mieltä jollain leireillä.

- Leirit olivat välillä lomien päällä. Muistan leirejä, että me kainuulaiset jouduimme käymään Tenetissä koulussa, kun osalla ryhmäläisistä oli lomaviikko koulusta. Se kyllä kaihersi mieltä, naureskelee Mäkiaho.

Mäkiaho oli mukana urheiluakatemian yläkoululeirityksissä koko yläasteajan. Miehen valmennusvastuu oli tuolloin Timo Hämäläisellä hiihtopuolella ja Kari Pätärillä mäkipuolella. Mäkiaho suoritti yläasteen loppuun Kajaanissa, vaikka muuttikin jo 9. luokalla Kajaanista Vuokattiin koko perheen voimin. Muuton taustalla olivat urheilulliset syyt.

- Päätettiin, että panostamme täysillä urheiluun. Vanhemmat pystyivät silti käymään töissä Kajaanissa ja heidän avulla hoituivat kaikki kodinhoitoon ja varusteluhuoltoon liittyvät aiat. Pystyin siten keskittymään vain opiskeluun ja urheiluun, kiittelee Mäkiaho.
 

Sotkamon urheilulukiossa täysi panostus urheiluun – valmentajille ja opettajille kiitosta

Mäkiaho kävi monen urheilijan tavoin lukion neljään vuoteen ja kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä. Kirjoitukset sujuivat odotusten mukaisesti.

- Periaatteena oli, että lakki päähän. Lukioajan pääpaino oli urheilussa ja aika perus ylioppilaspaperit sieltä tuli. Vähän jäi tosin kaihertamaan, että pienellä lisäviitsimisellä olisi kyllä saanut pari pykälää paremmatkin. Toisaalta olen kyllä tyytyväinen tuloksiin, sillä lukioaikana tuli erittäin paljon poissaoloja, kertoo Mäkiaho.


Arttu nappasi nuorten MM-kultaa viime talvena Salt Lake Cityssä.


Mäkiaho kuului suurimman osan lukioajastaan yhdistetyn A-maajoukkueeseen, minkä seurauksena leiri- ja kisamatkoja kertyi paljon lukuvuoden aikana. Koulupoissaoloja tuli erittäin runsaasti ja itsenäisen opiskelun rooli korostui merkittävästi. Kaikki sujui kuitenkin näpsäkästi ja Mäkiaho kiitteleekin Sotkamon lukion opettajia joustavuudesta.

- Näin jälkikäteen mietittynä opettajat olivat kyllä todella joustavia ja myönteisiä urheilun suhteen. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui hyvin. Kävimme opettajien kanssa Wilma-järjestelmän kautta paljon keskustelua esimerkiksi mitä tehdään seuraavaksi ja milloin voin suorittaa kokeita, kiittää Mäkiaho.  

Mäkiahon mukaan lukiovuodet olivat kulta-aikaa eikä sieltä löydy varsinaisesti mitään negatiivista sanottavaa. Urheilijana kehittymisen kannalta ne olivat merkityksellisiä vuosia, koska silloin vastuu omasta tekemisestä kasvoi koko ajan ja menestyksen nälkä joutui puntariin.

- Lukioaika oli minulle todella tärkeä. Itse janosin menestystä ja halusin kehittyä urheilijana. Vuokatissa oli edellytykset siihen, sillä valmentajat olivat lähes joka treenissä mukana katsomassa harjoittelun laatua. Se oli erityisen tärkeää siinä vaiheessa, mainitsee Mäkiaho.

Mäkiahon lukioaikana Vuokatissa ei ollut käytännössä muita yhdistetyn urheilijoita kuin Korhosen Atte. Lisäksi oli pari mäkihyppääjää, joten yhteistreenit onnistuivat kätevästi heidän kanssaan ja hiihtäjien treenejäkin pystyi hyödyntämään.

- Yhteistyö valmentajien kanssa pelasi loistavasti. Muistelen, että suurimmaksi osaksi mentiin henkilökohtaisen valmentajan johdolla, mutta urheiluakatemian valmentajia pystyi hyödyntämään monessa asiassa, toteaa Mäkiaho.

Lukioaikana perheen tuki oli Artulle merkittävässä roolissa. Mäkiaho kertoo, että vanhempien läsnäolo antoi hänelle rauhan keskittyä vain treenaamiseen ja opiskeluun.

- Se oli iso apu, että vanhemmat muuttivat myös Vuokattiin. Koulusta tullessa oli ruoka valmiina, pyykit pestynä ja sukset laitettu. Koulu pysyi näin ollen hyvin mukana, kun ei mennyt aikaa noihin juttuihin, kiittelee Mäkiaho.
 

”Armeija meni yllättävän hyvin läpi”

Mäkiaho meni suoraan varusmiespalvelukseen Kainuun prikaatiin viime huhtikuussa ja kotiutui reserviin joukkuekaveri Eero Hirvosen tavoin syyskuun puolivälissä. Armeija-ajalle oli punottu heti keväällä tarkat suunnitelmat yhdessä valmentajien ja Puolustusvoimien henkilökunnan kanssa.

- Kokonaiskuormituksen ja palautumisen kanssa täytyi olla tarkkana. Asioiden rytmitys oli tärkeä ja yleensä metsäleirin jälkeen oltiin hetki kotona ennen maajoukkueleiriä. Tarvittaessa otettiin ylimääräisiä lepopäiviä tai kevennettiin ennen tärkeimpiä harjoituksia, kertoo Mäkiaho armeija-ajan harjoittelusta.

- Oman kropan tuntemuksien kuuntelu korostui! Lisäksi olympiakomitean tukiurheilijana pystyin hyödyntämään päivittäin Firstbeat-sovellusta palautumisen seurantaan, mainitsee Mäkiaho.

Mäkiahon mukaan armeija-aikana ei ollut suuria haasteita.

- Aamuisin pääsimme aika normaalisti treenaamaan ja hyödynsimmekin paljon Vuokatin huippuolosuhteita. Kokonaisuudessaan armeija meni yllättävän hyvin läpi, toteaa Mäkiaho.

 Ainoa takaisku tuli heti palvelusajan alkuvaiheessa.

- Olin käytännössä koko toukokuun kipeänä. Sinänsä se osui ”hyvään” saumaan, mutta se tauti oli melko sitkeässä. Ehdin kuitenkin hyvin oman harjoittelun pariin kesän alussa, kertoo Mäkiaho.
 

Täysi satsaus urheiluun seuraavina vuosina

Mäkiaho on taivaltanut seitsemän vuoden urheilijanpolun yläkoululeirityksestä armeijaan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Mitä seuraavaksi?

- Nyt laitetaan aivan täysi panostus urheiluun ainakin kahdeksi seuraavaksi kaudeksi. Sitten voidaan harkita opiskeluja, jos siltä tuntuu. Opiskelu kiinnostaa, mutta en ole vielä varma alasta.

- Ja ainakin toistaiseksi pysyn Vuokatissa. Täällä on huippuolosuhteet omalle lajille. Ladut ja mäki ovat aina kunnostettu. Vielä kun saataisiin isompi mäki Vuokatinvaaralle niin jäisi reissaaminen kesältä vähemmälle, kertoo Mäkiaho tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Suomen yhdistetyn A-maajoukkueen leiritys ohjailee voimakkaasti harjoituskautta, jolloin kotiharjoittelun merkitys on vähentynyt. Lisäksi joukkueen työmoraali ja menestyksen nälkä ovat korkealla tasolla, mikä antaa puhtia myös Mäkiahon tekemiseen.

- Meillä on tiivis porukka ja ryhmähenki on todella kova! Kaikki halutaan kehittyä nälkäisesti. Hiljalleen Suomen joukkue herää henkiin, virnistelee Mäkiaho.

Viime kaudella Mäkiaho saavutti tähän mennessä uransa suurimman menestyksen voittamalla nuorten MM-kultaa ja -hopeaa Salt Lake Cityn maisemista. Mäkiahon kotiharjoittelun valmennusvastuu on ollut toissa keväästä lähtien Sarparannan Topilla. Mäkiaho korostaa vuorovaikutuksen merkitystä henkilökohtaisen ja maajoukkuevalmentajien välillä.

- Vuoropuhelu erityisesti kilpailukaudella on erittäin tärkeää, jotta kaikki tietävät esimerkiksi mitkä ovat piirteet mäessä. Tällä tavalla säilytetään se punainen lanka omassa tekemisessä, toteaa Mäkiaho.   

Mäkiaho kertoo menevänsä nöyrällä, mutta määrätietoisella asenteella eteenpäin. Hän kokee muun muassa henkisen kantin olevan yksi vahvuuksistaan.

- Motivaatio on kyllä tapissa! Välillä tulee oltua ehkä liiankin innokas treenaamaan. Mäkipuolella oon kimmoisa ja loikka kulkee, hiihdossa koen olevani teknisesti jo melko hyvällä tasolla.

- Kehityskohteita on ehdottomasti liikkuvuus, vaikka se onkin mennyt eteenpäin parin vuoden aikana. Lisäksi hiihdossa raakaa fysiikkaa täytyy totta kai parantaa, mainitsee Mäkiaho.

Tulevissa talviolympialaisissa vaaditaan kovaa henkistä ja fyysistä kanttia. Mutta sitähän Artulta ja muulta Suomen joukkueelta löytyy!

Katselukerrat (4393)/Kommentit (0)

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy jättääksesi kommentin.

YHTEYSTIEDOT

Markkinatie 1
88610 SOTKAMO



 


Instagram

© 2019 Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia